Elävä taidenäyttely

Yhteiskunnassa yksilökeskeisyys paistaa läpi niin aamun bussipysäkillä kuin harrastuksessa. Yhteisöllisyyden puutteen takia erkaannumme enemmän ja enemmän toisistamme ja itsestämme.  

Elävä taidenäyttely on yhteisöllisyyttä vahvistavaa ja osallisuutta lisäävää toimintaa.  

Elävään taidenäyttelyyn kuuluu taidepajoja ja kiertävä taidenäyttely, joka tulee sinne missä sinä olet. Sinun teoksesi kehystetään ja laitetaan esille niin pitkäksi aikaa kuin sinä haluat, että se on esillä. Taidepajoissa on elävää musiikkia ja pientä pureskeltava. Tämä kaikki on sinulle maksutonta. 

Kuulostaa huonolta myyntiipuheelta ja ettei tämä voi olla totta, mutta se on. 

 

Elävä taidenäyttely on lähtenyt liikkeelle maaliskuussa 2025 Metropolian CRASH (CRativity and Arts in Social and Health fields) -maisteriohjelman kurssin kautta. Elävä taidenäyttely on avoin kaikille ja maksuton. Meillä on tavoitteena lisätä koettua yhteisöllisyyttä.  

Elävä taidenäyttely perustuu vapaaehtoisuuteen ja se syntyi haagalaisten toiveiden pohjalta.  

Idea taustalla on ihmisen luovuus. Haluamme mahdollistaa, että ihminen pystyy olla oma itsensä ja pystyy tulemaan mukaan toimintaan juuri sellaisena kuin on ja kokea samalla merkityksellisyyttä. 

Elävä taidenäyttely on osa isompaa kokonaisuutta, Luovailuprojektia. Luovailuprojektin alla toteutamme erilaisia ideoita. Seuraa meitä facebookissa @elävä taidenäyttely. 

Voit tulla mukaan haluamallasi tavalla - kokijana, tekijänä, ideoiden tuojana, yhteistyökumppanina tms. 

Meillä on tarkoitus laajentaa toimintaamme myös muihin alueisiin/kaupunkeihin. Ota rohkeasti yhteyttä, jos olet kiinnostunut toiminnastamme. 

Maslowin tarvehierarkian mukaisesti tässä hankkeessa osallistujilta kysytään heti alussa heidän erityisistä kulttuurisista tarpeistaan, toiveistaan ja vaatimuksistaan sekä siitä, mitä heidän henkilökohtaisen kokemuksensa mukaan alueelta puuttuu. 

Yksilöllistä merkitystä ei kukaan muu ulkopuolinen pysty määrittelemään paitsi ihminen itse. Paitsi Sinä itse. Kukaan muu ei pysty sanomaan mikä antaa juuri Sinulle merkitystä. Tämän ajatuksen päälle on rakennettu Luovailuprojekti. Me haluamme luoda ympäristön mikä toimii mahdollistajana ideoille ja niiden toteutuksille. Meidän idea on myös vahvistaa yhteisöllisyyttä jo olemassa olevissa yhteisöissä. Yhteisö on Luovailuprojektin kontekstissa asuinalue, jossa yhteisen sopimuksen pohjalla toimitaan käytännön yhteisön periaatteella (engl. "community of practice".) (1) Nykyisessä yksilökeskeisyydessä ihminen jää helposti ilman ainutlaatuista merkityksen kokemusta. Sitä haluamme antaa yksilöille, jolloin voidaan tukea hänen hyvinvointiaan sekä yhteisön hyvinvointia. (2) 

Merkityksen kautta, ihminen voi saada kiinni myös omasta luovuudestaan. "Merkityksellisyydessä on siis kyse yhteydestä." (2) Jotta luovuus voi vapaasti ilmentyä ja voimme siitä hyödyntää arjessa, tarvitaan kyvykkyyden lisäksi sekä fyysistä että psyykkistä turvallista tilaa, sekä ymmärrystä ja tietoa omasta luovuudesta. (3) 

Nussbaum kirjoittaa artikkelissaan ihmisen kyvystä ja siitä miten ympäristö toimii joko mahdollistajana tai rajoittavana tekijänä. (4) Miten ihminen pysty käyttämään eri ympäristöissä omaa luovuuttaan? Tätä pohdintaa emme voi jatkaa ilman, että otetaan ihmisen kokeman merkityksellisyyden kokemukset huomioon. Mistä asioista ihminen kokee merkitystä? Kuten Habermas (1984) määritteli elämänmaailman, se on kommunikoivaa toimintaa, joka sisältää henkilön mielialan, ruumiillisuuden ja tilan, jossa olemme. (5) 

Kuten WHO:n raportissa käy hyvin ilmi, eri lähteet vahvistavat taiteen positiivista vaikutusta ihmisten hyvinvointiin. (6) Tätä me haluamme Luovailuprojektissa tehdä näkyväksi ja touda ihmisten arkeen, sillä uskomme, että Luovailuprojektilla on suuri vaikutus yksilön ja yhteisön hyvinvointiin. Meidän konseptimme keskittyy ensisijaisesti yksilön hyvinvointiin ja sitä kautta myös kulttuurihyvinvointiin. (7) Kuten tiedetään, taiteen vaikutukset eivät useinkaan ole helposti ja suoraviivaisesti mitattavia syy seuraus-tyyppisesti. Sen takia myös Luovailuprojektissa on otettu huomioon INNATE-viitekehys, jolla pyritään tehdä näkyväksi taiteen vaikutus yksilön hyvinvointiin. (8)  

Kun työskentelemme ammattilaisina eri ihmisten parissa, oma kyky olla empaattinen on usein keskeisessä roolissa. Tutkimustieteessa (9) viitataan ammatilliseen empatiaan, jolla tarkoitetaan moniaistlilista tapaa oppia ja opiskella empatiaa. Ihmissuhteita voidaan syvemmin ja monipuolisemmin tukea perinteisten toimintatapojen lisäksi esimerkiksi luovien toimintatapojen kautta. Näin yksilön kokemus on entistä vahvemmin huomion keskipisteenä. 



Kirjoittaja

Nikolas Miklau, sosionomi, CRASH opiskelija. Nikolaksella on yli 15 vuoden kokemus monikulttuuritaustaisten perheen kanssa työskentelystä.


Elävä taidenäyttely

https://www.facebook.com/profile.php


Luovailuprojekti



Lähteet



1. Wenger-Trayner, E. & Wenger-Trayner, B. (2015). An introduction to communities of practice: a brief overview of the concept and its uses. Retrieved from: at https://www.wenger trayner.com/introduction-to-communities-of-practice
2. Samuel Salovuori. Minä vai me. 2024. Kirjapaja. s. 13
3. Begetto, R. & Kaufman, J. 2007. Toward a Broader Conception of Creativity: A Case for “mini-c” Creativity. Psychology of Aesthetics, Creativity, and the Arts. Vol. 1, No. 2, 73–79. DOI: 10.1037/1931-3896.1.2.73
4. Nussbaum, M. (2011). Chapter 2. Central Capabilities. In Creating Capabilities: The Human Development Approach. Harvard University Press, 17–45
5. Heidegger,  Merleau  Ponty  and  Gadamer in Biley and Galvin, (2007). https://www.memphis.edu/philosophy/opo2019/pdfs/erciyes-erdem.pdf
6. Fancourt, D. & Finn, S. (2019). What is the Evidence on the Role of the Arts in Improving Health and Well-being? A Scoping Review. WHO Regional Office for Europe (Health Evidence Network (HEN) synthesis report 67). https://apps.who.int/iris/handle/10665/329834.
7. Huhtinen-Hildén, L. & Isola, A-M. 2019. Reconstructing Life Narratives through Creativity in Social Work. Cogent Social Sciences5(1)
8. Warran, K., Burton, A., & Fancourt, D. (2022). What are the active ingredients of 'arts in health' activities? Development of the INgredients iN ArTs in hEalth (INNATE) Framework. Wellcome open research, 7, 10. https://doi.org/10.12688/wellcomeopenres.17414.2
9. Raatikainen, Rauhala & Mäenpää (2017). Qualified Empathy: A key element for an empowerment professional. Sosiaalipedagoginen Aikakauskirja 2017, Vol 18


#taide

#mielenterveys

#kulttuuri

#hyvinvointi

Kommentit